Uusi koulutus pyrkii muuttamaan kestävän elämäntavan brändiä ankeasta merkitykselliseen
Jalotus ja tutkijat Tuuli Hirvilammi, Frank Martela ja Annukka Vainio luovat yhteistyössä ratkaisua.
Kun puhumme ekologisesti kestävästä elämäntavasta, usein jää huomioimatta, miten se palvelee planeetan lisäksi ihmistä itseään. Voisiko kestävä elämäntapa olla myös nautinnollista? Terveellistä? Tai vastata modernin ihmisen merkityksenkaipuuseen?
Vaikka moni meistä kokee moraaliseksi velvollisuudekseen tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, se ei yksinään ole paras peruste kestävälle elämäntavalle. On käänteentekevää, jos voimme osoittaa, että hyvä elämä on kestävää elämää ja se voi toteutua yhden planeetan rajoissa.
Kestävän elämän siirtymäliike Jalotus ratkoo tätä haastetta yhdessä suomalaisten huippututkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamassa hankkeessa kehitetään koulutusta, joka auttaisi eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia kansalaisia tekemään planeetan kannalta kestäviä valintoja ja kokemaan, että merkityksellinen elämä ja kestävä elämä kulkevat käsi kädessä.
Kehitystyössä ovat mukana kestävään hyvinvointiin erikoistunut sosiaalipolitiikan tutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta, filosofi ja apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopistosta sekä professori Annukka Vainio Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutiosta (HELSUS). Koulutuksen kehitykseen ja levittämiseen osallistuu myös neljä tunnettua suomalaista järjestöä: Suomen Partiolaiset, Suomen Kotiseutuliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Kansalaisareena. Jalotuksen tiimiä luotsaa Jalotuksen perustaja Anna Evilä yhdessä palvelumuotoilija Karoliina Vilanderin kanssa. Tiimin tuotekehitykseen osallistuu myös Suomen Partiolaisten kestävyyskoordinaattori Suvi Tikka ja tiede- ja kestävyysviestinnän asiantuntija Aurora Airaskorpi.
“Enemmistö suomalaisista ajattelee, että ihmiskunnan tulevaisuus on menossa huonompaan suuntaan. Kriisien keskellä koemme toivottomuutta ja lamaannusta. Usein tuntuu, että omalla toiminnalla ei ole mitään merkitystä emmekä tiedä, miten omat elämäntavan muutokset liittyvät kokonaisuuteen”, Tuuli Hirvilammi toteaa.
Hän näkee tämän koulutuksen mahdollisuutena siirtyä ylikuluttavasta, kuormittavasta elämästä kestävään ja rikkaaseen elämään. Tärkeää on Hirvilammista myös se, että muutosta ei pyritä tekemään yksin vaan yhdessä muiden kanssa.
Ekologisesti kestävä elämä voi lisätä merkityksellisyyden kokemusta
Vaikka koulutuksen tavoitteena on tukea kansalaisten siirtymää ekotehokkaaseen elämäntapaan, se ei keskity pelkkien mukavuuksien karsimiseen vaan aidosti paremman elämän etsimiseen.
Tutkimus osoittaa, että ympäristöä kunnioittavat elämäntapavalinnat voivat lisätä merkityksellisyyden kokemusta ja näin parantaa myös ihmisen hyvinvointia. Kurssisisällössä ekologinen kestävyys nähdään hyvän ja merkityksellisen elämän aisaparina.
“Ekologisuuden tavoitteleminen ei tarkoita vähemmän merkityksellistä elämää – päinvastoin. Monet merkityksellisyyttä tuottavat asiat kuten läheiset ihmissuhteet ja hyvän tekeminen eivät ole ympäristöä kuormittavia, kun taas turhan iso osa kuluttamastamme materiasta ei tuota merkityksellisyyttä mutta tuhoaa luontoa. Siksi siirtymä ekologisempaan elämäntapaan voi usein tarkoittaa myös siirtymää elämäntapaan, jossa tärkeät merkityksellisyyden lähteet ovat vahvemmin läsnä”, kiteyttää Frank Martela.
Kansalaisten teoilla on merkitystä – osana suurempaa yhteiskunnallista muutosta
Kansalaisten käyttäytymisen muutos on osa laajempaa kestävyysmurrosta, jossa yhteiskunta, politiikka, yrityselämä ja kuluttajat tekevät toisiaan tukevia valintoja. Kuluttajat voivat toimia muutosvoimana, joka kasvattaa painetta markkinoille.
“Pitkäkestoinen muutos helpottuu, kun ihminen löytää muutokselle henkilökohtaisen merkityksen”, sanoo Annukka Vainio. Hän painottaa sisäisen motivaation lisäksi ympäristön tuen merkitystä. “Kestävän muutoksen esteitä ovat usein kiire, kustannukset, tiedon ja taitojen puute. Muutos on helpompaa, kun fyysinen ja sosiaalinen ja ympäristö tukevat uutta käyttäytymistä.”
Nyt kehitettävän koulutussisällön tavoitteena ei ole keskittyä pelkästään yksilön henkilökohtaisiin kulutusvalintoihin vaan näyttää, miten muutosta voi tehdä yhdessä ja yhteiskunnassa. Joskus ratkaisevin muutos edellyttää joukkovoimaa.
Järjestöyhteistyöllä on tässä hankkeessa merkittävä rooli, koska se vie kestävyystaidot osaksi olemassaolevien yhteisöjen vakiintunutta toimintaa.
Suomen Partiolaiset, Suomen Kotiseutuliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Kansalaisareena kokeilevat ja kehittävät sisältöä omassa toiminnassaan ja ottavat sen osaksi tarjontaansa.
Koulutussisältö on nyt tuotannossa ja sen lopullinen muoto määrittyy syksyllä 2026. Jos koet, että sinulla olisi tähän kokonaisuuteen annettavaa tai haluat keskustella materiaalin käyttöönotosta omassa järjestössäsi, voit olla yhteydessä Anna Evilään (anna.evila@jalotus.fi). Jalotus testaa sisältöä syksyn aikana eri yhteisöissä ja pyrkii saamaan sen kansalaisten ulottuville vuoden 2026 loppuun mennessä.