Jalotus loi toimintansa arviointiin vaikuttavuusmallin
Jalotuksen visiona on saada 200 000 suomalaista siirtymään kestävään elämäntapaan vuoteen 2035 mennessä. Loimme Jalotukselle vaikuttavuusmallin, joka auttaa tämän vision mittaroinnissa ja Jalotuksen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa.
Miten saada 200 000 suomalaista siirtymään kestävään elämäntapaan? Tämä kysymys on toiminut Jalotuksen toiminnan johtotähtenä vuodesta 2022 alkaen.
Vastaus ei ole yksinkertainen eikä suoraviivainen, sillä tapoja kestävän elämäntavan valtavirtaistamiseen ja levittämiseen on monia ja Jalotus on kokeillut niistä useita. Vuoden 2025 lopulla valmistuneessa Jalotuksen vaikuttavuusmallissa esitellään neljä eri polkua laajamittaiseen kestävyysmurrokseen, jotka kaikki osaltaan auttavat Jalotusta tönäisemään kansalaisia kestävämmän elämäntavan äärelle.
Vaikuttavuusmallin luomisen taustalla oli tarve koota Jalotuksen toiminnan vaikuttavuus muotoon, joka on helposti viestittävissä rahoittajille.
Työ toteutettiin osana Uudenmaan liiton osatoteuttamaa We make transition -hanketta, jota rahoittaa EU:n Interreg Baltic sea region -ohjelma. Toteutuksesta vastasi Jalotuksen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja viestinnän ja vaikuttavuuden neuvonantaja Aurora Airaskorpi yhteistyössä Jalotuksen perustaja Anna Evilän kanssa.
Ennen kuin esittelemme, millainen malli työstä syntyi, on ehkä tarpeen vielä kerrata, miksi Jalotus tavoittelee toiminnallaan juuri 200 000 suomalaisen elämäntapamuutosta.
Tutkimus osoittaa, että lähestulkoon jokainen liike, johon osallistuu 3,5 prosenttia väestöstä on onnistunut tavoitteessaan (ks. esim. Chenoweth & Stephan 2008: Yle). Jalotuksen määrittämä 200 000 suomalaista edustaa 3,5 prosenttia Suomen väestöstä. Eli Jalotuksen muutosteoriana on, että jos saamme tämän joukon liikahtamaan, se riittää käynnistämään suuremman muutoksen koko yhteiskunnassa.
Miten Jalotus edesauttaa kestävyysmurrosta yhteiskunnassa – neljä vaikuttavuusteemaamme
Määrittelimme Jalotuksen vaikuttavuusmallissa neljä teemaa, joiden kautta Jalotus mahdollistaa kestävän elämäntavan leviämistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Teema 1: Kestävän elämäntavan valtavirtaistaminen: Autamme suomalaisia siirtymään ekologisesti kestävään ja merkityksellisempään elämäntapaan sivistämällä ja kouluttamalla heitä ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja kestävään hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista, ja tukemalla heitä elämäntapamuutoksessa.
Miksi tämä teema on tärkeä? Tässä teemassa työskentelemme suoraan yksilöiden kanssa ja autamme heitä oppimaan kestävän elämäntavan tietoa ja taitoja. Suora yhteys elämäntapamuutosta toteuttaviin kansalaisiin auttaa meitä kokeilemaan erilaisia malleja, oppimaan käyttäjien kokemuksesta ja näkemään, mitä kestävä elämäntapamuutos käytännössä vaatii tekijältään.
Teema 2: Toimijakentän kehittäminen valtakunnallisesti ja EU-tasolla: Kehitämme suomalaista ekologisen siirtymän osaamista toimimalla kiinnekohtana suomalaisten yhteisölähtöisten kestävän elämän tekijöiden ja EU-toimijoiden välillä.
Miksi tämä teema on tärkeä? Jalotuksen kaltaisen toiminnan tulee moninkertaistua, jotta tavoitetaan riittävä määrä kansalaisia. Tähän tarvitaan useita alueellisia toimijoita sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Kansalaisiin keskittyvä ja yhteisölähtöinen kestävän elämän toiminta on Suomessa ja Euroopassa kuitenkin vielä suurelta osin järjestäytymätöntä, ja näin ollen sen mahdollisuudet eivät ole täysin hyödynnettyjä. Jalotus auttaa toimintaympäristön kehittämisessä toimimalla kiinnekohtana eurooppalaisten ECOLISEn ja Transition Networkin sekä suomalaisten siirtymäliiketoimijoiden välillä. Paikalliset toimijat mahdollistavat ihmisten kohtaamisen ja kokemuksellisen oppimisen kestävää elämää mallintavassa ympäristössä. Jalotuksen Keravalla sijaitsevaa toimipaikka, kestävän elämän keskus on tästä elävä esimerkki.
Teema 3: Kestävyystekojen yhteiskehittäminen kumppanien kanssa: Kokeilemme kansalaisille soveltuvia ekologisesti kestäviä tekoja ja mittaamme niiden kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta, jotta parhaat teot voisi skaalata järjestöjen, kuntien ja kaupunkien toimintaan.
Miksi tämä teema on tärkeä? Koska Jalotus on voitttoa tavoittelematon ja paljolti hanke- ja vapaaehtoistyöllä toimiva organisaatio, työllämme on selkeät rajat ja rajoitteet. Jotta saamme kestävyysmurroksen leviämään yhteiskunnassa, tarvitsemme skaalautuvia ja muiden organisaatioiden kanssa kehitettyjä ratkaisuja. Ratkaisut voivat olla teknologiaa, palveluita tai tuotteita, jotka edesauttavat kansalaisia siirtymään kestävään elämäntapaan. Jalotus tuo kehitystyöhön oman ruohojuuritason asiantuntemuksensa sekä kestävästä elämäntavasta motivoituneen yleisön. Kumppanit voivat olla kuntia, kaupunkeja, yhdistyksiä, järjestöjä tai yrityksiä.
Teema 4: Kestävän hyvinvoinnin edistäminen: Vähennämme ympäristöahdistusta luomalla yhteisöllistä ja tulevaisuuden toivoa herättävää toimintaa kestävyysteemojen äärellä.
Miksi tämä teema on tärkeä? Kestävyysmurros edellyttää tekijältään henkisiä voimavaroja. Liian ahdistunut tai toivottomuutta kokeva ihminen ei todennäköisesti jaksa motivoitua oman elämäntavan kehittämisestä. Jalotus pyrkii siksi tekemään kestävää elämää edistävästä toiminnasta saavutettavaa, yhteisöllistä ja kannustavaa. Se järjestää eri ryhmille kohdennettua toimintaa, joka ottaa huomioon osallistujien rajalliset voimavarat. Jalotuksen toiminta pyrkii kääntämään ympäristöahdistuksen motivaatioksi ja lisäämään toiveikkuuden kokemusta osallistujien arjessa. Parhaimmillaan edistetään myös osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Miten Jalotuksen vaikuttavuusteemojen toteutumista mitataan?
Jalotus arvioi vuodesta 2026 lähtien toimintaansa uusien vaikuttavuusmittarien valossa. Jokaiselle teemalle on asetettu omat määrälliset ja laadulliset mittarinsa ja vuoden 2026 kuluessa mittarit otetaan osaksi kaikkea Jalotuksen järjestämää toimintaa. Vaikuttavuusmalli on sisäänrakennettu myös vuoden 2026 toimintasuunnitelmaan ohjaamaan käynnissä olevaa toimintaa kohti vaikuttavuusteemojen mukaisia tavoitteita.
Alla on esimerkki mittareista, joilla arviomme ensimmäisen vaikuttavuusteemamme, kestävän elämän valtavirtaistamisen toteutumista. Esimerkki on poimittu suoraan tämän työn aikana luomastamme Google Sheets -tiedostosta, joka kokoaa kaikki työmme mittarit yhteen paikkaan.
Vuoden (ja/tai hankkeiden) lopuksi arvioimme kunkin teeman vaikuttavuutta vaikuttavuusketjun avulla. Se erittelee teemaan osoitetut panokset, toiminnan, tuotokset, vaikutukset ja vaikuttavuuden. Vaikuttavuusketju on monen voittoa tavoittelemattoman organisaation käyttämä työkalu ja siitä on olemassa eri versioita. Me valitsimme viisivaiheisen ketjun siksi, että se pakottaa avaamaan työn perin pohjin ja erottelemaan työn tuotokset sen vaikutuksista.
Mitä opimme tämän työn aikana? Kolme oivallusta
Vaikuttavuusmallin luominen on ollut tärkeää paitsi menneen työn arvioinnissa ja tulevan suunnittelussa, myös oppimiskokemuksena. Samalla kun olemme perehtyneet jo kerättyyn dataan, olemme huomanneet, missä on tiedon vajeita ja mitä voimme tehdä jatkossa paremmin. Tässä kolme oppia, jotka nousivat vaikuttavuusmallimme kehityksestä.
Sitä saa mitä mittaa. Mittarit voivat olla jälkijättöisiä toteamuksia siitä mitä tehtiin TAI työn vaikuttavuutta ohjaavia virstanpylväitä. Jos asetamme työllemme mittarit siinä muodossa, miten haluamme niitä esitellä, alamme automaattisesti mittaamaan oikeita asioita.
Hankeorganisaatiossa on tärkeää luoda yhtenäinen mittaroinnin taso. Jalotuksen työ on pirstaleista, sillä työmme koostuu usean eri rahoittajan mahdollistamista projekteista. Kullakin hankkeella on omat, tyypillisesti rahoittajan määrittämät vaikuttavuustavoitteensa. Kuitenkin Jalotuksen organsaatiota arvioidaan usein kokonaisuutena ja näin ollen organisaatiomme vaikuttavuuden todentaminen tarkoittaa yhteismitallisten vaikuttavuustavoitteiden ja -mittarien kehittämistä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että useassa eri hankkeessa pitää kysyä palautetta osallistujilta tismalleen samalla tavalla. Vasta silloin voimme johtaa hankkeista yhtenäisiä johtopäätöksiä.
Työmme tärkeimmät mittarit ovat laadullisia. Vaikka visioimmekin 200 000 suomalaisen kestävää elämänmuutosta, monet työmme onnistumisen kannalta tärkeimmistä mittareista ovat kuitenkin laadullisia. Elämänmuutos on nimittäin syvällisempi prosessi kuin pelkkä kurssille osallistuminen tai kyselyn täyttäminen. Lopulta tärkeintä on, kuinka monta ihmistä on aidosti motivoitunut tekemään muutoksia elämässään ja sitoutunut kestävään elämäntapaan. Usein tällainen muutos kestää vuosia ja siksi onkin tärkeää, että emme pyri vain tavoittamaan mahdollisimman laajaa joukkoa vaan myös sitouttamaan heitä, jotka ovat jo osallistuneet toimintaamme ja näyttämään heille yhä uusia tapoja edistää kestävää elämäntapaa arjessaan.
Missä mennään nyt?
Kokosimme alle muutamia kuvioita, jotka osoittavat Jalotuksen toiminnan vaikuttavuutta vuoden 2024 lukujen valossa.
Toiveenamme on, että nyt luotu vaikuttavuusmalli auttaa Jalotusta sekä kertomaan työmme merkityksestä rahoittajille että luomaan mittaristoa, jota sekä Jalotus että Jalotuksen tukemat muut kestävän elämän tekijät voivat soveltaa omassa toiminnassaan.
Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen tai viimeinen tapa arvioida Jalotuksen toiminnan vaikuttavuutta vaan askel matkalla, jossa voi jatkuvasti kehittyä, tarkentaa ja parantaa käytössä olevia työkaluja. Tämän mallin toimivuus todentuu käytännössä, kun johdamme hankkeitamme mallia peilaten vuonna 2026.
Jalotuksen jalanjälkeä suomalaisessa kestävyystyössä ei voi kirittää yhdessä vuodessa tai irrottaa muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä.
Jalotuksen toiminta on yksi osa suurempaa kehityskaarta, jossa kestävän elämäntavan edellytykset muuttuvat saavutettavammiksi kansalaisille.
Teemme parhaamme, jotta yhä useampi suomalainen näkisi itsensä osana suurta suomalaista kestävyystarinaa.
Lisätietoja:
Anna Evilä, Jalotuksen perustaja, anna.evila@jalotus.fi
Aurora Airaskorpi, Jalotuksen viestinnän ja vaikuttavuuden neuvonantaja, aurora.airaskorpi@gmail.com