Keskustelu päättäjien kanssa: Kestävän elämän toimijoiden tukeminen ja yhteistyön vahvistaminen
Vietimme syyskuussa European Day of Sustainable Communities -juhlaviikkoa, jonka aikana eri puolilla Eurooppaa käytiin keskusteluja kansalaistoimijoiden ja päättäjien kesken. Suomessa keskustelun teemana oli kansalaisten osallistuminen kestävyysmurroksen toteuttamiseen. Tarkemmin se, miten kestävän elämän tekijöiden toimintamahdollisuuksia voisi edistää ja miten julkisen sektorin ja kansalaistoimijoiden yhteistyötä voisi lisätä.
Viikon järjesti ECOLISE eli eurooppalainen verkosto, joka tukee yhteisölähtöisiä ilmasto- ja kestävyystoimijoita 23 maassa. ECOLISE koostaa keskusteluista suosituksia EU-tasolle. Jalotus toimii ECOLISE:n Suomen HUBina ja kokoaa yhteen suomalaiset kestävän elämän tekijät.
Jalotuksen 23.9.2025 järjestämässä keskustelussa olivat mukana kansanedustajat Tiina Elo ja Pia Lohikoski, Porvoon kaupunginvaltuutettu ja Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu Outi Lankia ja Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terhi Enjala. Keskustelun veti Jalotuksen perustaja Anna Evilä.
Tähän artikkeliin on koottu keskustelun keskeiset tulokset. Keskustelu myös videoitiin ja sen voi katsoa Youtubesta. Keskustelun järjestämisen ja hubina toimimisen osarahoittavat EU:n DEAR-ohjelma ja Regenerative Communities Fund.
Keitä ovat kestävän elämän tekijät
Kestävän elämän tekijät ovat yhteisölähtöisiä toimijoita ja aktiivisia kansalaisia, jotka ratkovat kestävyyskriisiä omassa arjessaan ja yhteisössään. Toiminta ei odota lakimuutoksia tai määräyksiä, vaan perustuu omaehtoiseen haluun edistää kestävää elämäntapaa.
Suomessa toimintaan kuuluu muun muassa ekokyliä, permakulttuuritiloja, kylä- ja naapurustoryhmiä, siirtymäliikkeitä ja kestävyystavoitteisia yhdistyksiä. Näitä on jo kymmeniä, ja niiden rinnalla on tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat toimia kestävyyden puolesta omalla paikkakunnallaan.
Jalotus toimii näiden toimijoiden kokoajana, edunvalvojana ja Suomen keskuksena eurooppalaisessa ECOLISE-verkostossa ja globaalissa Transition Networkissa. Jalotuksen tavoitteena on auttaa 200 000 suomalaista siirtymään kestävään elämäntapaan.
Jalotuksen toiminnan ytimessä on ekoälyn kehittäminen kansansivistystyöllä, eli ilmasto- ja luontotietouden lisääminen, käytännön taitojen vahvistaminen ja toimeen tarttumiseen kannustaminen. Jalotus on 95-prosenttisesti hankerahoitteinen toimija, kuten suurin osa kestävän elämän kentästä.
Lue tarkemmin toimijoista ja keskustelun alustus tästä.
Miten kestävän elämän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voisi parantaa
Keskusteluissa korostui, että kestävän elämän toimijoiden työ voisi olla tärkeä osa kuntien ja yhteiskunnan kestävyystyötä, mutta vakiintunutta yhteistyötä ole vielä olemassa. Kestävyystoimijoiden resurssit ovat vaihtelevia ja pitkäjänteistä työtä on hankala toteuttaa.
Keskustelun pääkohdat:
Pysyvä rahoitus: Toimintaa rahoitetaan pääasiassa lyhytjänteisillä hankerahoituksilla. Kestävän elämän toiminta on julkisen sektorin näkökulmasta poikkihallinnollista työtä, joka tarvitsisi uusia avustusmuotoja ja poikkihallinnollisia rahoitusmalleja. Keravan kaupunki on kehittänyt Omaehtoisen toiminnan avustuksen, jota myös kestävän elämän toimijat voivat hakea. Alueelliset, esimerkiksi Uudenmaanliiton, ja muiden aluetoimijoiden, koordinoimat EU-rahoitukset voisivat olla hyvä rahoituslähde.
Kestävän elämän keskukset: Useamman kunnan yhteiset ja alueelliset keskukset koettiin hyvinä keinoina vauhdittaa kestävyysmurroksen toteuttamista.
Yhteyshenkilö kaupungilla ja yhteystyötaho valtiolla puuttuu: Hankaluus ja mahdollisuus on se, että kestävää elämäntapaa edistävä toiminta voi kuulua niin monelle eri sektorille ja toimialalle. Näistä mainittiin hyvinvointi, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, sosiaali- ja terveys, sivistys ja opetus, vapaa sivistyö, ympäristöasiat, maahanmuutto, kotouttaminen ja elinvoima. Kunnissa ja valtiolla tulisi määritellä, kuka vastaa kestävän elämäntavan edistämisestä ja kenen puoleen toimijat voivat kääntyä.
Tilat: Kunnat voisivat tehdä yhteiskuntavastuu- ja kestävyystyötään siten, että tukevat toimintaa tarjoamalla yhteisöille tiloja, vaikka niin, että ne kevyesti kunnostaisivat (jottei vuokrat kasva liian isoiksi) tyhjiä, käyttämättömiä tiloja kestävyysmurrosta edistäville kansalaistoimijoille. Keskustelijat toivoivat, että Jalotuksen tila-asia saadaan Keravalla ratkaistua ja siitä saadaan yksi muuallakin hyödynnettävä malli tilaongelmien ratkaisemiseen. Lue lisää Jalotuksen tilanteesta täältä.
Mitä kestävän elämän toimijat voisivat itse tehdä
Kestävän elämän tekijöitä rohkaistiin vahvistamaan omaa näkyvyyttään ja vaikuttavuuttaan:
Viestintä ja näkyvyys: Toiminnan viesti tulisi kiteyttää ja merkityksestä tulisi kertoa selkeämmin eri kohderyhmille, myös kunnille ja rahoittajille. Viestiään kannattaa toistaa riittävän kauan, jotta se menee läpi.
Vaikuttavuuden osoittaminen: Toiminnan tulokset ja yhteiskunnalliset hyödyt olisi hyvä tuoda esiin mitattuina vaikutuksina. Kannattaa ottaa selvää, minkälaisissa valtion ja kuntien tehtävissä voimme auttaa ja kertoa, miten toteutamme niitä. Näitä ovat mm. yhteisöllisyys, hyvinvointi ja luontoyhteyden kehittyminen.
Verkostoituminen ja yhteiset kampanjat: Toimijat voisivat yhdistää voimansa muiden yhdistysten kanssa ja toteuttaa näkyviä kampanjoita toimialueellaan missionsa mukaisista aiheista. Keskustelua oman kuplan ulkopuolella kannattaa lisätä.
Osallistuminen päätöksentekoon: Kestävyystoimijoiden panosta toivottiin mukaan kunnallisiin strategioihin, kaavoitukseen ja lausuntoihin. Toimijoiden asiantuntijuus saisi näkyvyyttä, jos he ideoisivat reaktiivisesti ratkaisuja kaupunkien kestävyysongelmiin ja toimittaisivat ajatuksensa kaupungille.
Miten yhteistyötä julkisen sektorin kanssa voisi parantaa
Sekä toimijat että päättäjät pitivät tärkeänä luoda pysyvämpiä ja selkeämpiä yhteistyörakenteita:
Yhteyshenkilöt kuntiin: Jokaisessa kunnassa tulisi olla nimetty kestävyysasioista vastaava henkilö, joka toimii linkkinä toimijoihin.
Säännölliset yhteistyöfoorumit: Kunnallisia, alueellisia ja valtakunnallisia foorumeja ehdotettiin pysyväksi rakenteeksi yhteisölähtöisen ja julkisen työn välille. Koollekutsujana voi toimia myös kestävän elämän yhteisö.
Kunnan strateginen tuki: Kestävän elämän toimijoiden osaamista voitaisiin hyödyntää kuntien ilmasto-, hyvinvointi- ja osallisuusohjelmien toteutuksessa.
Päättäjien tutustumiskäynnit: Poliitikkoja toivottiin mukaan kentälle, jotta he näkisivät toiminnan vaikutukset käytännössä.
Yhteenvetona
Kiitämme keskustelijoista heidän ajatuksistaan ja ajastaan. Tämä keskustelu oli avaus entistä näkyvämmän ja vaikuttavamman yhteisölähtöisen kestävyysmurroksen toteuttamiseen. Jalotus ottaa tavoitteekseen koota kestävän elämän tekijät ja niiden vaikuttavuuden yhteen, jotta kansalaistoiminta saadaan esille ja sen vielä käyttämätön potentiaali hyödynnetyksi kestävyyskriisin ratkaisussa.
Lopuksi vielä terveiset meiltä päättäjiltä Pia Lohikosken sanoin: Tämän tyyppinen työ on intohimotyötä ja maailmanparannustyötä, mikä vaatii monesti ihmisiltä paljon, joskus vie jopa yöunet, kun se on niin tärkeää, joten erittäin suuri arvostus kaikille, jotka sitä tekee. Työnne on todella maailmaa muuttavaa ja vaikka joskus tuntuisi, että kaikki asiat eivät aina mene ihan viivasuoraan eteenpäin, niin kyllä ne kuitenkin sit ennemmin tai myöhemmin menee. Joskus voi olla jotain hetkiä, että et kaikki asiat ei onnistu, mut mä uskon, että kyllä tällä teidän viitoittamalla tiellä tullaan menemään eteenpäin, että uskokaa siihen itsekin. Tämä taitaa muuten päteä myös politiikan tekemiseen.
