Keskustelu päättäjien kanssa: Kestävän elämän toimijoiden tukeminen ja yhteistyön vahvistaminen
in English below
Vietimme syyskuussa European Day of Sustainable Communities -juhlaviikkoa, jonka aikana eri puolilla Eurooppaa käytiin keskusteluja kansalaistoimijoiden ja päättäjien kesken. Suomessa keskustelun teemana oli kansalaisten osallistuminen kestävyysmurroksen toteuttamiseen. Tarkemmin se, miten kestävän elämän tekijöiden toimintamahdollisuuksia voisi edistää ja miten julkisen sektorin ja kansalaistoimijoiden yhteistyötä voisi lisätä.
Viikon järjesti ECOLISE eli eurooppalainen verkosto, joka tukee yhteisölähtöisiä ilmasto- ja kestävyystoimijoita 23 maassa. ECOLISE koostaa keskusteluista suosituksia EU-tasolle. Jalotus toimii ECOLISE:n Suomen HUBina ja kokoaa yhteen suomalaiset kestävän elämän tekijät.
Jalotuksen 23.9.2025 järjestämässä keskustelussa olivat mukana kansanedustajat Tiina Elo ja Pia Lohikoski, Porvoon kaupunginvaltuutettu ja Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu Outi Lankia ja Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terhi Enjala. Keskustelun veti Jalotuksen perustaja Anna Evilä.
Tähän artikkeliin on koottu keskustelun keskeiset tulokset. Keskustelu myös videoitiin ja sen voi katsoa Youtubesta. Keskustelun järjestämisen ja hubina toimimisen osarahoittavat EU:n DEAR-ohjelma ja Regenerative Communities Fund.
Keitä ovat kestävän elämän tekijät
Kestävän elämän tekijät ovat yhteisölähtöisiä toimijoita ja aktiivisia kansalaisia, jotka ratkovat kestävyyskriisiä omassa arjessaan ja yhteisössään. Toiminta ei odota lakimuutoksia tai määräyksiä, vaan perustuu omaehtoiseen haluun edistää kestävää elämäntapaa.
Suomessa toimintaan kuuluu muun muassa ekokyliä, permakulttuuritiloja, kylä- ja naapurustoryhmiä, siirtymäliikkeitä ja kestävyystavoitteisia yhdistyksiä. Näitä on jo kymmeniä, ja niiden rinnalla on tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat toimia kestävyyden puolesta omalla paikkakunnallaan.
Jalotus toimii näiden toimijoiden kokoajana, edunvalvojana ja Suomen keskuksena eurooppalaisessa ECOLISE-verkostossa ja globaalissa Transition Networkissa. Jalotuksen tavoitteena on auttaa 200 000 suomalaista siirtymään kestävään elämäntapaan.
Jalotuksen toiminnan ytimessä on ekoälyn kehittäminen kansansivistystyöllä, eli ilmasto- ja luontotietouden lisääminen, käytännön taitojen vahvistaminen ja toimeen tarttumiseen kannustaminen. Jalotus on 95-prosenttisesti hankerahoitteinen toimija, kuten suurin osa kestävän elämän kentästä.
Lue tarkemmin toimijoista ja keskustelun alustus tästä.
Miten kestävän elämän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voisi parantaa
Keskusteluissa korostui, että kestävän elämän toimijoiden työ voisi olla tärkeä osa kuntien ja yhteiskunnan kestävyystyötä, mutta vakiintunutta yhteistyötä ole vielä olemassa. Kestävyystoimijoiden resurssit ovat vaihtelevia ja pitkäjänteistä työtä on hankala toteuttaa.
Keskustelun pääkohdat:
Pysyvä rahoitus: Toimintaa rahoitetaan pääasiassa lyhytjänteisillä hankerahoituksilla. Kestävän elämän toiminta on julkisen sektorin näkökulmasta poikkihallinnollista työtä, joka tarvitsisi uusia avustusmuotoja ja poikkihallinnollisia rahoitusmalleja. Keravan kaupunki on kehittänyt Omaehtoisen toiminnan avustuksen, jota myös kestävän elämän toimijat voivat hakea. Alueelliset, esimerkiksi Uudenmaanliiton, ja muiden aluetoimijoiden, koordinoimat EU-rahoitukset voisivat olla hyvä rahoituslähde.
Kestävän elämän keskukset: Useamman kunnan yhteiset ja alueelliset keskukset koettiin hyvinä keinoina vauhdittaa kestävyysmurroksen toteuttamista.
Yhteyshenkilö kaupungilla ja yhteystyötaho valtiolla puuttuu: Hankaluus ja mahdollisuus on se, että kestävää elämäntapaa edistävä toiminta voi kuulua niin monelle eri sektorille ja toimialalle. Näistä mainittiin hyvinvointi, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, sosiaali- ja terveys, sivistys ja opetus, vapaa sivistyö, ympäristöasiat, maahanmuutto, kotouttaminen ja elinvoima. Kunnissa ja valtiolla tulisi määritellä, kuka vastaa kestävän elämäntavan edistämisestä ja kenen puoleen toimijat voivat kääntyä.
Tilat: Kunnat voisivat tehdä yhteiskuntavastuu- ja kestävyystyötään siten, että tukevat toimintaa tarjoamalla yhteisöille tiloja, vaikka niin, että ne kevyesti kunnostaisivat (jottei vuokrat kasva liian isoiksi) tyhjiä, käyttämättömiä tiloja kestävyysmurrosta edistäville kansalaistoimijoille. Keskustelijat toivoivat, että Jalotuksen tila-asia saadaan Keravalla ratkaistua ja siitä saadaan yksi muuallakin hyödynnettävä malli tilaongelmien ratkaisemiseen. Lue lisää Jalotuksen tilanteesta täältä.
Mitä kestävän elämän toimijat voisivat itse tehdä
Kestävän elämän tekijöitä rohkaistiin vahvistamaan omaa näkyvyyttään ja vaikuttavuuttaan:
Viestintä ja näkyvyys: Toiminnan viesti tulisi kiteyttää ja merkityksestä tulisi kertoa selkeämmin eri kohderyhmille, myös kunnille ja rahoittajille. Viestiään kannattaa toistaa riittävän kauan, jotta se menee läpi.
Vaikuttavuuden osoittaminen: Toiminnan tulokset ja yhteiskunnalliset hyödyt olisi hyvä tuoda esiin mitattuina vaikutuksina. Kannattaa ottaa selvää, minkälaisissa valtion ja kuntien tehtävissä voimme auttaa ja kertoa, miten toteutamme niitä. Näitä ovat mm. yhteisöllisyys, hyvinvointi ja luontoyhteyden kehittyminen.
Verkostoituminen ja yhteiset kampanjat: Toimijat voisivat yhdistää voimansa muiden yhdistysten kanssa ja toteuttaa näkyviä kampanjoita toimialueellaan missionsa mukaisista aiheista. Keskustelua oman kuplan ulkopuolella kannattaa lisätä.
Osallistuminen päätöksentekoon: Kestävyystoimijoiden panosta toivottiin mukaan kunnallisiin strategioihin, kaavoitukseen ja lausuntoihin. Toimijoiden asiantuntijuus saisi näkyvyyttä, jos he ideoisivat reaktiivisesti ratkaisuja kaupunkien kestävyysongelmiin ja toimittaisivat ajatuksensa kaupungille.
Miten yhteistyötä julkisen sektorin kanssa voisi parantaa
Sekä toimijat että päättäjät pitivät tärkeänä luoda pysyvämpiä ja selkeämpiä yhteistyörakenteita:
Yhteyshenkilöt kuntiin: Jokaisessa kunnassa tulisi olla nimetty kestävyysasioista vastaava henkilö, joka toimii linkkinä toimijoihin.
Säännölliset yhteistyöfoorumit: Kunnallisia, alueellisia ja valtakunnallisia foorumeja ehdotettiin pysyväksi rakenteeksi yhteisölähtöisen ja julkisen työn välille. Koollekutsujana voi toimia myös kestävän elämän yhteisö.
Kunnan strateginen tuki: Kestävän elämän toimijoiden osaamista voitaisiin hyödyntää kuntien ilmasto-, hyvinvointi- ja osallisuusohjelmien toteutuksessa.
Päättäjien tutustumiskäynnit: Poliitikkoja toivottiin mukaan kentälle, jotta he näkisivät toiminnan vaikutukset käytännössä.
Yhteenvetona
Kiitämme keskustelijoista heidän ajatuksistaan ja ajastaan. Tämä keskustelu oli avaus entistä näkyvämmän ja vaikuttavamman yhteisölähtöisen kestävyysmurroksen toteuttamiseen. Jalotus ottaa tavoitteekseen koota kestävän elämän tekijät ja niiden vaikuttavuuden yhteen, jotta kansalaistoiminta saadaan esille ja sen vielä käyttämätön potentiaali hyödynnetyksi kestävyyskriisin ratkaisussa.
Lopuksi vielä terveiset meiltä päättäjiltä Pia Lohikosken sanoin: Tämän tyyppinen työ on intohimotyötä ja maailmanparannustyötä, mikä vaatii monesti ihmisiltä paljon, joskus vie jopa yöunet, kun se on niin tärkeää, joten erittäin suuri arvostus kaikille, jotka sitä tekee. Työnne on todella maailmaa muuttavaa ja vaikka joskus tuntuisi, että kaikki asiat eivät aina mene ihan viivasuoraan eteenpäin, niin kyllä ne kuitenkin sit ennemmin tai myöhemmin menee. Joskus voi olla jotain hetkiä, että et kaikki asiat ei onnistu, mut mä uskon, että kyllä tällä teidän viitoittamalla tiellä tullaan menemään eteenpäin, että uskokaa siihen itsekin. Tämä taitaa muuten päteä myös politiikan tekemiseen.
Discussion with Decision-Makers: How to Strengthen the Operating Conditions of Community-Led Initiatives and Enhance Collaboration with the Public Sector
In September, we celebrated the European Day of Sustainable Communities Week, during which discussions between civil society actors and decision-makers took place across Europe.
In Finland, the theme focused on citizen participation in the sustainability transition — more specifically, how to strengthen the operating conditions of community-led initiatives (CLI) and how to improve cooperation between the public sector and CLI’s.
The week was organized by ECOLISE, a European network that supports community-led climate and sustainability initiatives in 23 countries. ECOLISE will compile recommendations from these national discussions for presentation at the EU level.
Jalotus acts as ECOLISE’s national HUB in Finland, bringing together Finnish community-led sustainability actors. The Finnish discussion organized by Jalotus featured Members of Parliament Tiina Elo and Pia Lohikoski, Porvoo City Councillor and Eastern Uusimaa Regional Councillor Outi Lankia, and Chair of Kerava City Council Terhi Enjala. The discussion was moderated by Anna Evilä, founder of Jalotus.
This article summarizes the key outcomes of the discussion. The full conversation was also recorded and is available on YouTube. The event and Jalotus’s role as the Finnish HUB are co-funded by the EU DEAR Programme and the Regenerative Communities Fund.
Who Are the “Community-led Initiatives”?
Community-led Initiatives are community-based initiatives and active citizens working to address the sustainability crisis in their everyday lives and local communities. Their work does not depend on laws or mandates but is driven by an independent will to promote sustainable ways of living.
In Finland, this field includes ecovillages, permaculture farms, neighbourhood and village groups, transition movements, and community associations with sustainability goals. There are already dozens of such initiatives and thousands of individuals ready to take action in their local areas.
Jalotus acts as a coordinator, advocate, and networker for these actors in Finland, serving as the national contact point within both ECOLISE and the global Transition Network. Jalotus’s goal is to help 200,000 Finns (around 3.5% of the population) transition to sustainable lifestyles.
At the heart of Jalotus’ work is the promotion of “eco-intelligence” through civic education — increasing climate and ecological literacy, developing practical skills, and encouraging hands-on action. Like most organizations in this field, Jalotus operates primarily through project funding (about 95% project-financed).
Read more about the background and framework of the discussion:
The role and potential of community-led sustainable living actors in Finland
How to Improve the Operating Conditions of Community-led Initiatives
Participants highlighted that community-led sustainability initiatives could become a valuable part of municipal and national sustainability work, but structured collaboration is still lacking. Resources vary greatly between initiatives, and long-term development is challenging.
Main points of the discussion:
Permanent funding: Most work is financed by short-term project grants. Because sustainable living work is cross-sectoral, new types of funding and inter-ministerial models are needed. The City of Kerava has developed an “Independent Civic Action Grant” that can also be applied for by sustainability initiatives.
Sustainability centres: Regional or multi-municipal centres were seen as an effective way to accelerate the sustainability transition.
Named contacts: It remains unclear who, in municipalities or the state, is responsible for supporting sustainable living initiatives. The topic connects to multiple sectors — well-being, participation, social affairs and health, education, adult education, environment, immigration, and local vitality. A designated contact person would simplify cooperation.
Facilities: Municipalities could support initiatives by providing community spaces. Participants also hoped that Jalotus’s space issue in Kerava could be resolved as a model for others. Read more about the space situation here: Jalotus space update (in Finnish)
What Community-led Initiatives Can Do Themselves
The participants encouraged community-led sustainability actors to strengthen their visibility and influence:
Communication and visibility: The importance and impact of their work should be communicated clearly to different audiences, including municipalities and funders, and the message needs to be repeated consistently.
Demonstrating impact: Outcomes and benefits should be presented through measurable effects such as community cohesion, well-being, and strengthened connection to nature.
Networking and joint campaigns: Actors could collaborate more closely with other associations to carry out joint, visible campaigns on sustainability themes.
Participating in decision-making: Sustainable life experts were encouraged to contribute to municipal strategies, zoning processes, and public consultations by proposing concrete solutions to local sustainability challenges.
How to Improve Collaboration with the Public Sector
Both the participants and decision-makers emphasized the importance of creating clearer and more permanent cooperation structures:
Municipal contact persons: Each municipality should have a designated sustainability contact who acts as a link to community actors.
Regular cooperation forums: Municipal, regional, and national forums were proposed as permanent structures connecting community-led initiatives and public administration.
Strategic support: Municipalities could utilize the expertise of sustainable living actors in implementing their climate, well-being, and participation strategies.
Site visits by decision-makers: Politicians and officials were encouraged to visit local initiatives to better understand their real-life impact.
In Summary
We thank the participants for their time and valuable insights. This discussion marked an opening towards a more visible and impactful community-led sustainability transition. Jalotus aims to bring together sustainable living actors and demonstrate their collective impact so that civic action can be made more visible and its untapped potential fully utilized in addressing the sustainability crisis.