Vuoden ensimmäiset sovaritulokset
Vuoden 2026 ensimmäinen Sovari-kysely, joka kartoittaa Jalotus ry:n työpajatoimintaa, antaa myönteisen kokonaiskuvan toiminnan vaikutuksista nuorten aikuisten elämään. Kyselyn tulokset antavat selkeän kuvan siitä, miten työpajajakso tukee erityisesti arjenhallintaa, työelämävalmiuksia ja tulevaisuuden uskoa tuoden samalla esiin myös kehittämiskohteita.
Arjen rytmi ja tulevaisuuden usko vahvistuvat
Kyselyn perusteella työpajatoiminnan merkittävimmät hyödyt liittyvät arjen rakenteeseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Osallistujat kuvaavat saaneensa lisää rutiinia elämäänsä, parantaneensa kykyään huolehtia arjen asioista sekä löytäneensä motivaatiota työntekoon.
Monet vastaajat nostivat esiin itsevarmuuden kasvun ja toivon lisääntymisen. Työpaja tarjosi kokemuksia onnistumisesta ja mahdollisuuden tehdä itselle sopivia työtehtäviä. Tämä lisäsi tunnetta omasta pystyvyydestä sekä vahvisti uskoa tulevaisuuteen.
“Olen saanut tehdä työtä joka sopii minulle ja jossa olen hyvä (erilaiset ulkotyöt; kiinteistön ja eläinten hoito, siistintä). Sitä kautta kokemukseni tulevaisuudesta näyttää hieman entistä valoisammalta. Koen olevani osa työyhteisöä, jossa arvostetaan erilaisia ihmisiä ja hyödynnetään eri ihmisten vahvuuksia. Itsetuntoni työnjohtajana on kehittynyt, ja olen oppinut tunnistamaan paremmin milloin olen kuormittuneessa tilassa. “
“Työpaja on antanut minulle toivoa että selviäisin työelämässä. Olen kehittänyt perus arjen taitoja ja kykyäni motivoida itseäni tekemään töitä. “
Lisäksi sosiaaliset kontaktit ja kokemus yhteisöön kuulumisesta nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Työpaja tarjosi ympäristön, jossa erilaisia ihmisiä arvostetaan ja jossa omia vahvuuksia voidaan hyödyntää.
Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot haasteena
Vaikka työpaja vahvisti monia arjen taitoja, sosiaalisiin valmiuksiin liittyvät tulokset olivat selvästi heikompia, mikä osoittaa kehittämistarvetta tällä osa-alueella. Näissä tilanteissa syystä tai toisesta olevia nuoria on tärkeää ottaa mukaan yhteisöllisen toiminnan pariin, jossa tehdään yhdessä muiden kanssa päivittäin sekä mielekkäitä että arkisia asioita.
Luottamus toisiin ihmisiin sekä avun pyytämisen taidot jäivät keskitasolle. Tämä viittaa siihen, että vaikka työpaja tarjoaa sosiaalisia tilanteita, niiden laadukkaassa hyödyntämisessä oppimisen näkökulmasta on vielä kehitettävää. Ohjausresurssia arvioitaessa rahoituksen näkökulmasta on tärkeää huomioida nuorten merkittävä ohjauksen tarve.
Toisaalta osa vastaajista ei kokenut työpajassa mitään negatiivista, mikä kertoo kokemusten vaihtelevuudesta.
Kokonaisuutena työpajatoiminta näyttäytyy vaikuttavana ja merkityksellisenä tukimuotona. Se auttaa osallistujia lisäämään arjenhallintaa, kehittämään työelämävalmiuksia ja löytämään suuntaa tulevaisuudelle.
Pienillä, kohdennetuilla parannuksilla työpajatoiminnasta voidaan tehdä entistä vaikuttavampaa erityisesti niiden osallistujien näkökulmasta, jotka tarvitsevat eniten tukea yhteisössä toimimiseen.
Lopuksi
Kyselyn väittämien keskiarvot olivat pääosin korkeita. Osallistujat kokivat oppineensa uusia taitoja, saaneensa kokeilla monipuolisia tehtäviä sekä osallistuneensa toimintaan mielellään.
Ohjaukseen liittyvät palautteet olivat pääosin myönteisiä. Erityisen vahvasti korostui kokemus hyväksytyksi tulemisesta sekä luottamus työpajan ohjaajiin. Sen sijaan kokemus riittävästä ohjauksesta jäi hieman matalammaksi, mikä viittaa siihen, että kaikki osallistujat eivät saaneet tarvitsemaansa tukea tasapuolisesti tai eivät kokeneet tarvitsevansa tiivistä ohjausta.
